Auringonpilkku AP2738
Iso auringonpilkku on parhaillaan näkyvissä auringonkiekolla. Näin iso pilkku (halkaisijaltaan kolme Maapalloa) on nähty viimeksi syyskuussa 2017. AP2738:n mielenkiintoiseksi tekee 400% suurennuksessa erottuva “kanjoni”, joka halkoo auringonpilkkua. Näihin valosiltoihin (light bridge) liittyviä mekanismeja ei vielä tarkasti tunneta. Onko pilkku kokemassa massiivisen purkauksen vai rauhallisesti jakaantumassa kahtia… aika näyttää.
Torstaina 14.3.2019 vietettiin talvipäivää Himoksella. Alkuun lumisade hieman haittasi kuvaamista mutta onneksi se loppui paljon ennustettua aikaisemmin. Aurinko pysyttäytyi visusti pilvessä, minkä ansiosta lumi ei päässyt palamaan puhki kuvatessa tummissakin asuissa rinnettä alas singahtelevia laskettelijoita.
Täydellinen kuunpimennys
21.1.2019
Aamuyön täydellinen kuunpimennys näkyi vaihtelevasti jääsumun ja pilvilauttojen lomasta.
22saur, aa
Auringonnousun yhteydessä näkyi hetkellisesti erittäin kirkkaat sivuauringot, sekä ala-aurinko oli selvästi erotettavissa. Kuvassa se hukkuu hieman heijastuksien joukkoon, kun en jaksanut kaivaa halolasia esiin.
Yläpilvien jääkiteet muodostivat kirkkaan 22 asteen renkaan Kuun ympärille. Haloja löytyi B-R -käsittelemällä lisääkin ja kuvassa erottuu selvästi 22 asteen ylläsivua sekä 22 asteen allasivua kaari.
Sankasta lumisateesta huolimatta edes joitain raketteja onnistui kuvaamaan. Hetkittäin jopa Ratinan tietämiltä näkyi raketteja mutta muutamaa tuntia aiemmin ollut varsinainen Tampereen ilotulitus jäi täysin lumisateen peittoon. Välillä ainoastaan taivas välkkyi vimmatusti kovan jyrinän saattelemana.
Taivaan Alla -blogi kiittää lukijoitaan menneestä vuodesta 2018! Havaintovuosi kokonaisuutena oli hieman tylsähkö ja kohokohdiksi havaintojen osalta jäivät lukuisat revontulet sekä tietysti joulukomeetta 46P/Wirtanen. Halovuosi jäi vähän laimeahkoksi, muutamia harvinaisuuksia tallentui kameraan mutta pääsääntöisesti pelkkää peruskamaa, jota ei aina jaksanut edes laittaa nettiin.
Itätaivaan taivaskameroissa sen sijaan näkyy nyt outoja valoilmiöitä:
Tämän vuoden osalta blogisisältö on koostunut enemmän retkeily- ja keski-aikaharrastukseen painottuen. Joista kannattaa ainakin käydä vilkaisemassa parin viikon reissu Islantiin.
Katsotaan saadaanko illan aikana lisää kuvia raketeista. Sää vaan ei nyt suosi oikein tätäkään touhua, kun lunta tulee lähes vaakatasossa ja näkyvyys on heikko. Ainakaan Tampereen Uuden Vuoden ilotulituksesta ei tänä vuonna materiaalia tule, jos radikaalia muutosta säässä ei seuraavan kahden tunnin aikana tapahdu.
Komeetta 46P/Wirtanen
15×1,6s, ISO3200, 200mm/f2.8
Komeetta 46P/Wirtanen on enää vuorokauden päässä perihelionista ja se on saavuttanut mittauksen mukaan nyt noin 4,5 magnitudin kirkkauden, eli se pitäisi olla pimeässä paikassa juuri ja juuri havaittavissa paljain silmin. Komeetta on kivunnut taivaankantta melkoisella vauhdilla, sillä nyt se on jo Härän tähtikuviossa.
Nyt Tampereen valosaasteen keskeltä komeetan erotti jo ihan kohtalaisesti pikkukiikareillakin.
Pinoamalla GoPro 7 Hero Blackin kuvia, löytyi komeetta myös niistä:
46P/Wirtanen
GoPro Hero 7 Black, 15x15s, ISO800
ISS – 6.12.2018 kello 17:12-17:17
Animaatio: ISS 6.12.2018 kello 17:12-17:17 (4 MB)
Kansainvälinen avaruusasema (ISS) näkyi alkuillasta kahdella eri kierroksellaan maapallon ympäri. Ensimmäisellä kierroksellaan kello 17:12-17:17 se näkyi komeasti koko etelätaivaan halkoneella radalla, kirkastuen ennusteen mukaan -1,2 magnitudiin.
Uudella kierroksellaan 18:48-18:50 ISS näkyi hieman himmeämmin, -1,0 magnitudin kirkkaudella näkyen ainoastaan lounaassa:
ISS 6.12.2018 kello 18:48-18:50
Animaatio: ISS 6.12.2018 kello 18:48-18:50 (1 MB)
Komeetta 46P/Wirtanen
15×1,6s, ISO3200, 200mm/f2.8
Joulukuun taivasta koristaa parhaillaan kirkas komeetta 46P/Wirtanen, joka saavuttaa 13. päivä perihelioninsa, eli ratansa Aurinkoa lähimmän pisteen. Komeetta erottuu kivasti jo yksittäisessäkin valotuksessa mutta pieni pinoaminen toi komaa kivasti esiin. 46P/Wirtasen kirkkaus näyttäisi olevan muiden tekemien mittauksien perusteella noin 5,2 magnitudia, eli pimeässä paikassa sen voisi alkaa jo havaitsemaan paljainsilminkin. Mutta ainakin kaupunginvaloissa kohde oli vielä haasteellinen kiikareillakin. Tämä osin selittyy komeetan laajuudella, jolloin sen pintakirkkaus jää kohtuu pieneksi.
