Kun renkaatkin lentävät

dsc_9536_web
Tänään sai hieraista silmiään, kun taivaalla näytti leijailevan autonrengas. Siinä kohtaa tuli kiire hakea 500mm objekiivi tukemaan havaintoa, että ei allekirjoittanut nyt vielä ihan lopullisesti ole seonnut.

Puiden takaa tosiaan esiin nousi autonrengas, joka osoittautui lähemmässä tarkastelussa Nokian Renkaiden kuumailmapall… renkaaksi(?). Äärimmäisen hauska idea ja toteutus!

Kirkkaita haloja jääsumussa

22r, saur, asaur, aa, ap, moilanen, ysk, parry

22r, saur, asaur, aa, ap, moilanen, ysk, parry

Aamu alkoi taas sakeassa jääsumussa. Auringon noustessa alkoi erottumaan heti haloja. Havaintoina ainakin 22 asteen rengas, sivuauringot, alasivuauringot, ala-aurinko, auringonpilari, Moilasen kaari, 22 asteen ylläsivua kaari, yläkupera Parryn kaari. Ehkä mahdollisesti myös heijastunut Parryn kaari ja olisiko heikkoa rengaismaista Lowetziakin?

Jääsumun esiintyminen oli melko paikallista. Otin ensimmäiset kuvat parvekkeelta, heitin kiireesti pakkasvarustuksen niskaan ja kipaisin Pyhäjärven rantaan mutta siellä ei ollut enää lainkaan jääsumua ilmassa. Siirryin sitten takaisinpäin ja Villilän K-supermarketin ympäristössä oli hyvät kiteet.

Todellinen perigee Kuu

20161114_supersuperkuu_f

Täysikuu on tänään lähimmillään Maata 69 vuoteen! Seuraavan kerran perigee Kuu on näin lähellä Maata vasta 25. marraskuuta 2034 ja edellisen kerran se oli vuonna 1948. Lehdistö on taas innostunut hehkuttamaan Superkuuta tai jopa Supersuperkuuta mutta todellisuudessa paljainsilmin Kuun koko tai kirkkauseroa apogee Kuuhun on mahdotonta havaita ilman, että molemmat Kuut olisivat yhtäaikaa näkösällä.

Perigeessä Kuu on siis ratansa Maata lähimmässä pisteessä ja apogeessa Maasta kauimmaisessa pisteessä.

Vesilahden muinaiskohteita

dsc_9412

Muinaiskohdeviikonloppu sai jatkoa ja vuorossa oli poikkeaminen Vesilahdelle, jossa tulikin käytyä niin sanotusti kolme kärpästä yhdellä iskulla.

Ensimmäisen vuorossa Päivääniemen kalmisto tai historiallisesti Päiväniemi tai Päivänniemi. Varhaisin kirjallinen viittaus alueeseen on vuodelta 1440, jolloin se oli kirjoitettu muodossa Paiuänemij. Alueen muinaishistoriallinen luonne on tunnettu jo 1700-luvulta asti. Kyseessä on yksi Suomen suurimmista rautakautisista kalmistoista. Sieltä tunnetaan 130 hautaröykkiötä, joista komein on tehty suuren maakiven ympärille. Tästä röykkiöstä puuttuvat polttohautaukselle tavanomaiset palaneet ihmisen luut, joten kyseessä lienee kalmiston keskelle rakennettu vainajien palvontapaikka. Asiaa tukee myös kiven ympärillä oleva kivetty silta, eli ”vainajien tie”.

Haudoista tehdyt löydökset ajoittuvat pääsääntöisesti merovingiajan jälkipuoliskolle, noin vuosien 600-800 välille. Vanhimmat tehdyt löydökset ovat olleet noin 300 vuoden tienoilta. Röykkiöistä on löydetty kaikkea keihäänkärjistä väkipuukkoihin ja miekan palasiin.

Seuraavana kohteena oli Kaakilanniemen linnakallio, joka on ollut Pyhäjärven rannalla sijainnut pakopaikka. Se on myös ollut lappalaisten viimeinen asuinpaikka Vesilahdella.

Linnoituksen lounaisrinteelle on rakennut kivimuuri, jonka päällä on luultavasti ollut linnavuorille tyypillinen hirsivarustus. Täyttä varmuutta asiasta kuitenkaan ei ole, sillä alueella ei toistaiseksi ole tehty arkeologisia kaivauksia. Pyhäjärven puoleinen rinne vuoresta puolestaan on niin jyrkkä, että sieltä novogordilaisten hyökkääjien on ollut lähes mahdotonta päästä ylös. Näköyhteys täältä on aikanaan ollut Onkemäen linnavuorelle ja Lempäälän pirunlinnalle, joten linnavuoriketju on toiminut tässäkin kohtaa.

Kolmas ja samalla päivän viimeinen kohde oli Tuhnunvuori tai vanhimmalta nimitykseltään Huhnunvuori. Äkkijyrkässä kalliorinteessä on myös luola, joka pirunluolana tai pirunpesänä tunnetaan. Tarina kertoo pakanajumalan paenneen kirkonrakentajia Vesanniemestä luolaan, josta se on sitten käynyt varastelemassa Laukon kellarista viinaksia. Tarinan mukaan luola on niin iso, että sinne on mahtunut ratsastamaan mies hevosen selässä ja se jatkuu aina Karkun Pirunvuoreen tai Laukon keskiaikaiseen kivikellariin asti. Luolan suuaukko oli kuitenkin niin vaikeakulkuisessa paikassa, että sinne ei lopulta viitsinyt alkaa kiipeilemään.

Tuhnunvuorta vastapäätä on Hulluharju, joka on saanut tarinan mukaan nimensä Ahti-nimisestä miehestä, joka päätti siellä sotaretkestä Karjalaan. Toisen version mukaan nimi tulee Vesilahden ensimmäisestä kristinuskon levittäjästä, joka Hunnun Herrana tunnettiin.

Kulttuurihistoriallisesti Tuhnunvuori on muutenkin hyvin merkittävä, sillä muun muassa Elias Lönnrot hiihteli usein täällä. Myös Elinan surma -runossa Klaus Kurjen ja Kirstin kerrotaan hukkuttautuneen juurkin Tuhnunvuoren rinteeltä.

Rapolan muinaislinna

p1040089

Päivän retkikohteeksi valikoitui tällä kertaa Sääksmäen Rapolanharjulta löytyvä Rapolan muinaislinna. Rapolan muinaislinna on Suomen suurin muinaislinna ja siksi se onkin luultavasti ollut alueen linnaketjun päälinna. Linnan muodostaa kilometrin pituinen muuri, jonka sisäpuolelle jää yli viiden hehtaarin suuruinen alue. Linnavuoren käyttö ajoittuu viikinkiajalle 800-1200-luvuille, jolloin karjalaiset ja novogordilaiset tekivät ryöstöretkiä Hämeeseen.

Linnasta tehtyjen tietokonemallinnuksien perusteella linnasta on ollut mahdollista nähdä kaikki sitä ympäröivät rautakautiset asumukset sekä kaksi muuta linnavuorta. Näköyhteyteen linnavuorien välillä perustuukin niiden tehokas käyttö osana hyökkääjistä varoittavaa järjestelmää, jonka vuoksi Suomea onkin osuvasti kutsuttu Merkkitulien maaksi.

Linnaan johtaa kaksi porttia, jotka ovat eri päissä jääkauden muodostamaan harjuhautaa. Linnan reunamuureja pitkin pääsee kiertämään koko linnan ympäri. Ylärinteiltä löytyy myös asuinpainanteita, jotka ajoittuvat 1200-1400 -lukujen tienoille. Linnan reunamuurien päällä on ollut hirsinen varustus ja harjun soraisia reunoja on jyrkennetty vaikeakulkuisemmiksi.

Linnavuoren vierestä löytyy myös 400-luvulle ajoittuva kalmisto ja muinaispeltoja. Aluetta tiedetään asutetun yli 3000 vuoden ajan.

Syksyinen Korkeasaari

dsc_8535

Viikonlopun suunnaksi valikoitui Korkeasaari, sillä siellähän oli tiikerin pentuja! Kuvagalleria on tällä kertaa kovin tiikeripainotteinen mutta nehän ne syy tällä kertaa Korkeasaaren vierailulle olivatkin. Olivat ne vaan niin söpöjä!

GoProssa pari tulipalloa

Kirkas tulipallo 14.9.2016 - Kello 01:06

Kirkas tulipallo
14.9.2016 – Kello 01:06

GoProhon tarttui viimeyönä pari tulipalloa, joista toinen oli huomattavan kirkas. Tulosuunnan perusteella kyseessä lienee ns. September Perseid.

Tulipallo 14.9.2016 - Kello 04:41

Tulipallo
14.9.2016 – Kello 04:41

Koko viimeyö timelapse-videona: