Muonionalusta-meteoriitti

Siirrytään sitten rautameteoriitteihin, joita on 4,8 % kaikista pudonneista meteoriiteista. Rautameteoriittien jaotteluun on useita tapoja, joista yleisimmät on rakenteellinen ja kemiallinen jako. Eri jaottelutapojen yhdistävä tekijä on meteoriittien nikkelipitoisuus. Se nimittäin vaikuttaa myös niiden rakenteeseen.

Rautameteoriitit ovat lähtöisin suurten asteroidien tai planeettojen ytimistä. Jotta tällaisen kohteen nikkelipitoinen rauta voisi vapautua avaruuteen, tarvitaan suuri törmäys, joka yleensä myös aiheuttaa emokappaleensa tuhoutumisen.

Rakenteellisen jaon puolesta tämä meteoriitti edustaa rautameteoriittien alaluokkaa oktahedriittejä siinä näkyvän Widmanstättenin kuvion vuoksi. Kemialliselta jaoltaan meteoriitti edustaa IVA -luokkaa.

Muonionalusta-meteoriitti

Muonionalusta-meteoriitti

Virallinen nimi: Muonionalusta
Sijainti: Kiiruna, Ruotsi
Löydetty massa: Tuhansia kiloja
Nähty putoaminen: Ei
Pudonnut: Noin miljoona vuotta sitten
Löydetty: 1906
Luokitus: Hieno Oktahedriitti (IVA Of)
Massa: 17,7 g

Muonionalusta tippui noin miljoona vuotta sitten nykyiselle Suomen ja Ruotsin rajalle, joka tekee siitä vanhimman tunnetun meteoriitin. Ensimmäinen pala meteoriittia löydettiin 1906 ja sen jälkeen meteoriittia on etsitty melko aktiivisesti ja hyvin tuloksin lisää. Meteoriitti hajosi palasiksi pudotessaan tai pikemminkin satoi alas meteoriittisateena, jonka vuoksi sitä on löydetty noin 25 x 15 kilometrin kokoiselta alueelta. Näistä lähimmät löytöpaikat ovat olleet vain 5 kilometrin päässä Suomen rajasta, joten on mahdollista että meteoriittia voisi löytyä myös Suomen puolelta. Varsinkin kun se on käynyt läpi neljä jääkautta ja kulkeutunut niiden mukana nykyisiin löytöpaikkoihinsa.

Meteoriitissa erottuu niin sanottu Widmannstättenin kuvio, eli kuvassa näkyvät pitkät rauta-nikkelikiteet. Nikkeli-rautakiteet kasvavat useiden senttien mittaiseksi ainoastaan kun rauta jäähtyy hitaasti miljoonien vuosien kuluessa. Nämä kuviot saadaan esiin sahattujen meteoriittien pinnassa happokäsittelyllä. Widmannstättenin kuviosta voidaan erottaa kolme osaa; tummanharmaa on tankorautaa (kamasiitti), hopeankiiltoinen osa nauharautaa (tenniitti) ja harmaanmusta on tankoraudan koloissa esiintyvää täyterautaa (plessiitti).

Luokituksena “Hieno oktahedriitti” tarkoittaa Widmannstättenin kuvion viivanleveyden olevan väliltä 0,2 – 0,5 mm ja sen nikkelipitoisuus on 7,8 – 12,7 %. Muonionalustan nikkelipitoisuus on 8,4 %. Muonionalusta on ensimmäinen rautameteoriitti, josta on löydetty piioksidin hyvin korkean paineen muotoa, stishoviittia. Yleensä stishoviittia on löydetty vain törmäyskraaterien metamorfisissa kivissä. Luonnollisestikaan Muonionalustan stishoviitti ei ole voinut muodostua sen emoasteroidin isostaattisessa paineessa, joten sen muodostumisen täytyy liittyä törmäystapahtumaan. Vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan Muonionalustan stishoviitti on muodostunut noin 400 miljoonaa vuotta sitten pienen asteroidin hajotessa osiin.

Edelliset:
NWA 1664 -meteoriitti (Kivimeteoriitti, akondriitti, , howardiitti)
Nakhla-meteoriitti (Kivimeteoriitti, akondriitti, mars-meteoriitti, nakhliitti)
Tissint-meteoriitti (Kivimeteoriitti, akondriitti, mars-meteoriitti, shergottiitti)
NWA 4483 (Kivimeteoriitti, akondriitti, kuu-meteoriitti)
Chelyabinsk (Kivimeteoriitti, kondriitti, LL5)

Bookmark the permalink.

Comments are closed.