Päivän retkikohteeksi valikoitui tällä kertaa Sääksmäen Rapolanharjulta löytyvä Rapolan muinaislinna. Rapolan muinaislinna on Suomen suurin muinaislinna ja siksi se onkin luultavasti ollut alueen linnaketjun päälinna. Linnan muodostaa kilometrin pituinen muuri, jonka sisäpuolelle jää yli viiden hehtaarin suuruinen alue. Linnavuoren käyttö ajoittuu viikinkiajalle 800-1200-luvuille, jolloin karjalaiset ja novogordilaiset tekivät ryöstöretkiä Hämeeseen.
Linnasta tehtyjen tietokonemallinnuksien perusteella linnasta on ollut mahdollista nähdä kaikki sitä ympäröivät rautakautiset asumukset sekä kaksi muuta linnavuorta. Näköyhteyteen linnavuorien välillä perustuukin niiden tehokas käyttö osana hyökkääjistä varoittavaa järjestelmää, jonka vuoksi Suomea onkin osuvasti kutsuttu Merkkitulien maaksi.
Linnaan johtaa kaksi porttia, jotka ovat eri päissä jääkauden muodostamaan harjuhautaa. Linnan reunamuureja pitkin pääsee kiertämään koko linnan ympäri. Ylärinteiltä löytyy myös asuinpainanteita, jotka ajoittuvat 1200-1400 -lukujen tienoille. Linnan reunamuurien päällä on ollut hirsinen varustus ja harjun soraisia reunoja on jyrkennetty vaikeakulkuisemmiksi.
Linnavuoren vierestä löytyy myös 400-luvulle ajoittuva kalmisto ja muinaispeltoja. Aluetta tiedetään asutetun yli 3000 vuoden ajan.
