Hämeen keskiaikafestivaali 2018

Katkesi miekka ja kamelin selkä

Harmittaa todella paljon edes kirjoittaa koko artikkelia, koska vielä kaksi vuotta sitten Hämeen linnan keskiaikamarkkinat olivat yksi lempitapahtumistani. Viimevuosi muutti kuitenkin kaiken. Jo vuosi sitten valitin lippujen hinnan noususta 16 eurosta 25 euroon. Hinta oli pysynyt samana tälle vuodelle, sillä erotuksella, että tuttu 2 päivän lippu oli poistunut myynnistä ja sen oli korvannut 60 euroa maksava kolmen päivän lippu, jolla viikonlopuksi tapahtumaan tuleva elävöittäjä ei tee mitään. Eikä se edes ole kuin 3 euroa halvempi, kuin liput (pe, la ja su) erikseen portilta ostettuna.

Tapahtuma kuitenkin mainosti lippujen lähtevän pari euroa halvemmalla netistä. Näinhän se oli – itse lippu maksoi 23 euroa netistä ostettuna mutta siihen päälle tuli 1,5 euron suuruinen käsittelymaksu, joten hintaeroa jäi 50 senttiä. Lisäksi alueelle sisäänpääsyyn mainostettiin olevan nopeampaa valmiiksi ostetulla lipulla. No ei ollut. Yksi ja sama jono kassalle hakemaan ranneketta. Eikä ainakaan aamulla edes kaikkia kassoja oltu saatu miehitettyä.

Tapahtuma-alue itsessään olikin aamulla tyhjä ja autio. Ei pelkästään sen takia, että vieraat eivät vielä ehtineet hitaan kassajonon takia valumaan sisään vaan myös sen takia, että myyjät ja useat elävöittäjät olivat jättäneet keskiaikafestivaalin väliin. Myyjiä oli todella vähän johtuen moninkertaistuneista myyntipaikkojen hinnoista. Kenellä käsityöläisellä on varaa maksaa noin 350 euroa myyntipaikasta? Aika harvalla. Siihen saa myydä jo melkoisen määrän lautanauhaa tai kasvivärjättyä lankaa päästäkseen edes omilleen. Monet tutut myyjät olivatkin kaikonneet ja mitään mitä oli tarkoitus mennä ostamaan seuraavaa pukuprojektia varten, ei ollut nyt edes tarjolla.

Päivän kuluessa pidemmälle tapahtuma-alueelle sentään ilmestyi jonkin verran ihmisiä mutta silminnähden vähemmän kuin viimevuonna ja todella merkittävästi vähemmän, kuin toissa vuonna. Koko lauantain aikana ihmisiä kävi alueella todella vähän verrattuna aikaisempiin vuosiin. Ainoa poikkeus oli oli iltaohjelman aikana, jolloin esiintymislavan lähistöllä olevat pöydät vaikuttivat olevan viimevuotta täydempiä mutta ehkä ihmiset olivat nyt vain hakeutuneet paremmin istumaan? Mene ja tiedä.

Hämeen keskiaikafestivaali mainostaa ohjelmaansa nettisivuillaan “Lauantain tarjonta tursuaa yli äyräiden”. Suoraan sanottuna, paskapuhetta. Ohjelmaa oli huomattavasti vähemmän, kuin aikaisempina vuosina. Isoin näkyvä (ja kuuluva) muutos oli kaikkien pienten soitto-orkesterien puuttuminen tapahtuma-alueelta. Keskiaikaiseen markkinahenkeen kuuluu oleellisena osana, että eri puolilta kuuluu iloista musiikkia, esiintyjien ääniä ja muuuta yleistä markkinahälinää. Nyt ei ollut mitään. Ei minkäänlaista markkinatunnelmaa. Oli hiljaista ja pysähtynyt tunnelma. Hieman kuin hautajaisissa olisi ollut – ehkä nämä olivatkin. Iltatulien aikaankin piti olla kaikenlaista pientä ohjelmaa ja musiikkia mutta eipä näkynyt saati juuri kuulunut.

Tapahtuman järjestelyissä ja hinnoittelussa saa tapahtua dramaattisia muutoksia, että Hämeen keskiaikafestivaaleille vielä joskus viitsisi mennä uudelleen. Nyt tämä jäi tältä erää viimeiseksi kerraksi, kuten tuntui monella muullakin tutulla jäävän. Kuten jo alussa totesin, niin Hämeen linnan keskiaikamarkkinat olivat pitkään yksi suosikkitapahtumistani ja elokuun kohokohta. On todella surullista, että näin perinteikäs ja hieno tapahtuma tuhottiin kahdessa kesässä. Keskiaikafestivaalista keskiaikafarssiksi.

Pirkkalan muinaismarkkinat 2018

Pirkkalan muinaismarkkinoita vietettiin tänävuonna kovin helteisissä ja hikisissä merkeissä. Ankarasta paahteesta huolimatta ihmiset olivat lähteneet mukavasti liikkeelle. Ensimmäisen päivän kävijäarvio oli 3500 henkilöä. Sunnuntaina ei varmaan ihan samoihin lukuihin päästy mutta varmaan parisen tuhatta vierailijaa alueella pyörähti.

Ohjelmaa oli varsin runsaasti tarjolla, jopa niin paljon, että osa kiinnostavista esityksistä meni päällekkäin. Varsinkin kiinnostavia työpajoja oli tänävuonna kiitettävän paljon. Mm. sepän taidonnäytteitä olisi mielellään katsonut enemmänkin, mutta armoton auringonpaiste sai viikinkiraukat hakeutumaan varjoisemmille seuduille. Tapahtumassa oli useita kiinnostavia arkeologisia luentoja tänäkin vuonna. Erityismaininta kuitenkin täytyy antaa viikinkiväkivallasta vastanneille Harmaasusille, joiden esitykset olivat taas kerran samalla humoristisia, että hyvin informatiivisia. Tämä on erittäin mielekästä vaihtelua ainaiseen kilpimuuriin. Harmaasudet tuntuvat olevan ryhmä, joka oikeasti tuntee asiansa syvällisesti.

Lauantai-illan ohjelmaan kuului ensimmäistä kertaa järjestetty rautakautiset viikinkipidot. Ruoka oli hyvää, ajanmukaista ja sitä oli tarjolla runsaasti. Ohjelmassa saatiin nauttia Ancient Bear Cultin musiikista, sekä aina niin mahtavasta taikurikaksikosta Mystikosta ja Loihtijasta. Oikeastaan ainoa mikä pidoissa ei toiminut, oli tila. Se oli ahdas ja kuuma. Ahtaus vaikeutti tai lähinnä esti annoksien pöytiintarjoilun, joka taas johti arvontaleikkiin “kuinkas monta annosta mistäkin puuttuu ja missä niitä on taas liikaa”. Mutta tämä nyt on pienellä hienosäätämisellä korjattavissa ensivuodelle. Toinen tilaan liittyvä ongelma on rautakautisen miljöön puute mutta tätä ongelmaa ei ihan pienellä rahasummalla korjata. Monessa näin arkeologisessa kohteessa on rakennettu ennallistuksia rautakautisista rakennuksista. Tosin täällä sopivaksi juhlatilaksi tarvittavaa pitkätaloa hieman haittaa niiden puuttuminen muinaissuomalaisesta kyläkulttuurista. Eli ehkä se voidaan sittenkin unohtaa.

Kaikenkaikkiaan Pirkkalan muinaismarkkinat olivat jälleen kerran erinomaisesti onnistunut paketti, hienossa miljöössä. Kiitokset myös järjestäjille, että piditte tänäkin vuonna meistä elävöittäjistä huolta veden ja virvokkeiden merkeissä. Ilman tätä ensiaputeltassa olisi varmasti jäähdytelty useampaa rautakautista seikkailijaa.

Muinainen Laukko 2018

Laukon Kartanossa järjestettiin viikonloppuna rautakauteen ja ristiretkiaikaan sijoittuva Muinainen Laukko -festivaali ensimmäistä kertaa. Tapahtuma oli todellinen jättimenestys. Elävöittäjiä oli paikalla runsaasti ja niin oli myös kiinnostavaa ohjelmaa.

Euran tavoin Muinaisen Laukon teki erittäin mielenkiintoiseksi arkeologien ja meidän harrastelijoiden välinen kommunikaatio. Viikonlopun aikana tuli käytyä äärimmäisen mielenkiintoisia keskusteluja paikalla olleiden ja varsinkin kokeellista arkeologiaa tekevien ammattilaisten kanssa. Uskon myös suuren yleisön saaneen paljon uutta tietoa irti mm. eri suuntauksia edustavien arkeologien keskustelupaneelista.

Tapahtumaan oli valikoitunut ruotsalainen viikinkibändi Medvind, joka oli ensimmäisellä Suomen keikallaan. Tämä oli kyllä aivan nappivalinta esiintyjäksi. Eniten ilahdutti Medvindin viitseliäisyys spontaaneihin musisointeihin ympäri tapahtuma-aluetta sekä varsinkin luomassa tunnelmaa lauantai-illan viikinkihautajaisissa. Toivottavasti heitä tullaan näkemään jatkossakin Suomen keski- ja muinaisaikafestivaaleilla!

Ihan uutena ohjelmanumerona tapahtumassa oli viikinkiaikaiset soturihautajaiset, joihin en ainakaan itse ole aiemmin suomalaisissa tapahtumissa törmännyt. Tässä ohjelmanumerossa oli ainakin näin elävöittäjän näkökulmasta todella paljon tunnelmaa. Illan hämärtyessä ja ilta-auringon paistaessa selkiemme takana marssimme hautajaiskulkueessa rantaa lähellä olevalle pellolle. Pellolla muodostettiin rivi, jossa lähdettiin kävelemään pellon poikki kohti rannassa olevaa yleisöä ja tulinuolilla varustettuja jousiampujia. Koko homman taustalla Medvind soitti melodista henkeen sopivaa musiikkia. Tuulinen sää ja raskaampiin tulinuoliin tottumattomille jousiampujille ohjelmanumero toi hieman haasteita mutta kuitenkin soturin ruumista simuloinut tervattu olkiukko saatiin poltettua onnistuneesti. Pienellä hienosäädöllä tässä on erinomainen ohjelmakokonaisuus.

Lisäksi paikalla oli viikinkilaiva Sotka miehistöinen ja Sotkan liikehdintää Pohdonsaaren ympäristössä saatiin ihastella kolmeen otteeseen. Myös hurjia viikinkitaisteluita päästiin näkemään viikonlopun aikana useita.

Kiitokset Laukon Kartanolle todella hienosta tapahtumasta ja toivottavasti tästä tulee uusi perinne!

Muinaisaikaan Euran Härkänummella


Euran Härkänummen viikinkiaikaisessa kylässä järjestetään yksi Suomen perinteikkäimmistä rautakautisista muinaismarkkinoista. Siitäkin huolimatta tämä tapahtuma on jotenkin päässyt menemään itseltä ohi ja nyt oli korkea aika korjata tilanne.

Härkänummen viikinkikylän miljöö on yksinkertaisesti aivan mahtava. Vaikka tänävuonna kuulemma kärsittiinkin hieman elävöittäjäpulasta viimevuosiin verrattuna, niin siitäkin huolimatta tapahtuman tunnelma ja sisältö oli erittäin hyvä. Muinaisaikaan-tapahtuma meni kertarytinällä kärkikahinoihin omista suosikeista. Tänne täytyy ehdottomasti palata ensivuonna uudelleen.

Ohjelmanumeroina oli perinteisesti viikinkien taistelunäytöksiä, joiden toteutuksesta vastasi Ulvilan kaarti. Pitkätalossa jännittäviä muinaissuomalaisia tarinoita esitti salaperäinen Korppi-akka. Tämän lisäksi paikalla oli todella taitavia käsityöläisiä, jotka perehdyttivät kävijöitä työvälineidensä ja tekniikoidensa saloihin. Saa nähdä mitä täällä opitulla neulakinnastekniikalla saadaan vielä aikaiseksi!

Kansallismuseon rautakautta

Siitä on pitkä aika vierähtänyt, kun viimeksi on tullut vierailtua Kansallismuseossa. Tällä kertaa suurin kiinnostuksen kohde oli päästä näkemään rautakautisista loistomiekoista nimenomaan Suontaan miekka. Kansallismuseolla on kokoelmassaan melko kattava otos suomalaista rautakautta saviruukuista koruihin ja aina miekkoihin saakka. Myös Euran miekan reustaaroinnin kanssa on tehty valtavan upeaa työtä ja on hienoa nähdä väistin ja ponsin palautuneen takaisin alkuperäiseen kiiltoonsa.

Mielenkiintoista oli löytää museosta myös Keisarin valtaistuin, jonka edessä keisari Aleksanteri I julisti Suomen korotetuksi kansakuntien joukkoon Porvoon maapäivillä 1809. Samaa valtaistuinta käytti myöhemmin keisari Aleksanteri II avatessaan Helsingin valtiopäivät 1863. Kuudesta alkuperäisestä valtaistuimesta on säilynyt yhteensä neljä.

Hämeen Linnan turnajaiset 2018: Osa 2 – Taistelua ja turnajaisia


Jatkoa Osasta 1: Linnaa ja ohjelmaa

Taistelua oli tänävuonna tarjolla Hämeen Linnan turnajaisissa oikein runsainmitoin. Ensin Warusseppäin Kilta esitteli keihäsäkseeraysta ja muita lähitaistelun muotoja. Mukaansa tempaavassa esityksessä saimme nähdä miekkailua, harjoitusmiekkojen käyttöä, lyhytmiekkojen ottelua unohtamatta hilppareita ja muita pitkiä aseita. Lisäksi nähtiin varsijousen käsittelyä sekä musketin esiastetta, hakapyssyä.

Turnajaisista vastuussa oli tälläkin kertaa Rohan Tallit uudistetulla esityksellään. Esitykseen oli lisätty kiitettävästi näyttäviä tulielementtejä mutta niiden käyttö kärsi vielä näin kesän alkutaipaleella teknisistä ongelmista. Pienellä hieromisella kasassa on näyttävä esitys. Tuli elementtinä sopisi paremmin iltahämärään, kuin kirkkaaseen päivänpaisteeseen mutta toisaalta, silmikon läpi taitaisi olla lähes mahdoton erottaa mitään temppuihin vaadittavaa. Esitys oli kokonaisuudessaan uudistunut hyvin. Vaikka tutut turnajaiselementit olivat säilyneet, niin uusia lajeja tai versioita niistä saatiin ihastalle runsaasti. Nyt esitykseen oli lisätty pelkän kilpailullisuuden lisäksi oikeaa juontakin, joka sopi näytökseen erinomaisesti! Kansa vaatii lisää lentäviä peitsensäpäleitä!

Hämeen Linnan turnajaiset 2018: Osa 1 – Linnaa ja ohjelmaa

Hämeenlinnan Hämeen Linnassa järjestettävät turnajaiset nauttivat toukokuun hellelukemista. Linnaan ja kaikkeen ohjelmaan pääsi vain viidellä eurolla. Ohjelma oli entistä monipuolisempaa ja näyttävämpää! Vaikka linnan ympäristössä on tullut pyörittyä vuosi toisensa perään, on itse linna jäänyt kovin vähäiselle vierailulle. Nyt tuli sekin otettua takaisin ihan opastetun kierroksen kanssa ja itse linnassa pyörien.

Ohjelmaan oli ujutettu mukaan myös mielenkiintoisia luentoja, joista täytyy antaa erityismaininta FM Joni-Pekka Karjalaiselle. Luento miekkamestareista ja taistelukirjoista heräsi paljon paremmin eloon, kun manuscriptien oppeja näytettiin käytännössä, eikä tyydytty pelkkiin perinteisiin kalvosulkeisiin.

Keskiajan elävöitysryhmä Iloinen Joutsen järjesti linnan luentosalissa pienimuotoisen muotinäytöksen. Tämän ryhmän asusteita on aina ilo ja kunnia päästä näkemään. Yksityiskohtien runsaus, tarkkuus historiallisuuteen ja käsityötaito on aivan uskomattomalla tasolla. Kasvivärjäyksellä saadaan aikaiseksi pukuihin uskomattomia värisävyjä ja loistoa.

Linnan pihalla musiikillista viihdytystä tarjosi Greenrose Faire, joka tuttuun tyyliinsä heitti hyvän keikan. Mielenkiintoisesti tällä kertaa bändin pääsi näkemään akustisempana versiona, kuin normaalisti. Hienosti toimi sekin! Lisäbonuksena kuultiin muutamia otteita piakoin julkaistavalta yhtyeen uudelta albumilta! Erittäin lupaava levy on näiden perusteella luvassa!

Linnassa aukesi viikonloppuna myös sen uusin erikoisnäyttely, Hohto – suomalaista hopeaa. Näyttelyssä oli mielenkiintoisa kattaus 1600-luvulta aina näihin päiviin asti.

Itse turnajaisiin päästään Osassa 2: Taistelua ja turnajaisia.

Euran viikinkipäivä 2018

Lauantaina Euran Esihistorian opastuskeskuksen Nauravan Lohikäärmeen yhteydessä vietettiin vuosittaisia mutta pienimuotoisia Euran viikinkipäiviä.

Nauravan Lohikäärmeen näyttelyyn oli vapaa pääsy ja lisäksi kierros oli opastettu! Kerran aikaisemmin on tullut heidän kokoelmaansa käytyä ihastelemassa mutta kyllä opastettu kierros lisäsi siihen todella paljon.

Keskipäivällä paria roposta vastaan sai myös harjoitella myöhäisrautakautisen kuparikorun tekoa korumuotoilija Annaleena Soinin opastuksella. Kuvagalleriassa vaimon tuotos aiheesta.

Ulkosalle oli kerääntynyt vajaa kymmenkunta myyjää kojuineen. Härkänummen viikinkikylän edustaja paisteli katajanmarjoilla ja kuminalla maustettuja hernelettuja. Yhdistelmänä kuulostaa ehkä hieman erikoiselle mutta hyvää oli!

Kiitos järjestäjille, mukava pikkutapahtuma!

Saaristolaismarkkinat 2017

Kemiönsaarella sijaitsevalla Taalintehtaalla järjestettiin vuotuiset Saaristolaismarkkinat, osana September Open -tapahtumakokonaisuutta. Tapahtuma-alue oli jaettu kahteen osaan, toinen oli keskiakainen markkinatori ja toinen sitten nykyaikaisempaa markkinameininkiä.

Mistään kovin isosta tapahatumasta ei ole kyse, varsinkaan keskiaikamarkkinoiden osalta mutta silti tapahtuma on toimiva kokonaisuus. Väkeä oli paikalla vaihtelevasti vaikka sää olikin ihan hyvä. Ilmeisesti lauantaina olisi ollut sateista huolimatta enemmän porukkaa paikalla.

Itse ohejelma sitten olikin sitä tuttua ja varmaa laatua. Viikinkitaistelunäytöstä oli pitämässä Faravidin sudet, joiden rivit olivat ilmeisesti hieman harventuneet launtain loukaantumisten johdosta. Musiikkipuolella nähtiin mm. aina vetomaista Greenrose Faireä sekä itselle uutena tuttavuutena tullut Pietarsaarelainen Ratatosk. Tähän yhtyeseen täytyykin tutustua tarkemminkin, sen verran hyvän setin soittivat. Pääohjelmana nähtiin mm. Kouvolan Wiipurintien markkinoilta tuttu Rohan Tallien Suomi 100 -esitys.

Bonuksena Rohan tallien turnajaisesitys oli tuotu alueen pienestä koosta johtuen niin lähelle yleisöä, että jalkoihin lensi peitsensäpäläite. Tämähän vain nostattaa tunnelmaa! Kohti lentävistä aivoista nyt puhumattakaan.

Ohessa vielä pari pidempää videota. Videoeditointiohjelma alkoi kiukuttelemaan ja kello on paljon, niin poikkeuksellisesti sitten kaikki kuvattu materiaali meni jakoon. Tiukempaa leikkausta luvassa myöhemmin tai sitten ei. Odin yksin tietää.

Pukkisaaren muinaismarkkinat

Helsingin Pukkisaaresta löytyi uutena tuttavuutena pienehkö mutta sitäkin tunnelmallisempi keskiaikatapahtuma tai pikemminkin Suomen historian jaottelua noudattaen rautakautinen markkinatapahtuma, Pukkisaaren muinaismarkkinat. Tapahtuman miljöö on todella upea ja tunnelmallinen. Paikallinen harrastajaseura Somelo on rakentanut alueelle rekonstruktaatioita rautakautisista rakennuksista, joten se jo luo tapahtumalle ainutlaatuisen miljöön.

Täytyy taas nostaa hattua taistelunäytöksen porukalle, sillä taas oli keksitty jotain uutta. Tyypillisesti vuosittain on kyllästynyt näkemään samaa kilpimuuria vasten kilpimuuria taistelua kerta toisensa jälkeen mutta nyt oli hienosti otettu mukaan viikinkien käyttämä kaksintaistelutapa, saari. Saaren säännöissä maahan asetetaan kaksi viittaa, joiden päällä taistelu tulee käydä. Molemmilla miehillä on käytettävissään kolme kilpeä ja ottelu ratkeaa joko kilpien loppuessa tai ensimmäiseen vereen. Nyt siis nähtiin, kuinka kilven säpäleet lentelivät ilmassa! Hieno näytös!

Heti aamusta paikalla ollessa pukujen määrä yllätti runsaudellaan. Tänne täytyy tulla ensivuonnakin!