Kun lähdimme aamulla liikenteeseen tilanne näytti melkolailla toivottomalta. Pilvilauttaa oli jokapuolella mutta etelässä oli pieni toivon häivähdys. Suunta siis sinne. Matkasimme 2 tuntia ja ylitimme maailman pisimmän sillan ja jäimme sen kupeessa olevalle huoltoasemalle, jossa meitä vastassa oli yllätykseksemme 9 linja-autollista Sky & Telescopen jenkkituristeja, sekä myöhemmin mukaan saapui vielä linja-autollinen puolalaisia.
Satelliittikuvia tutkittiin vimmatusti ja parempaa paikkaa pimennyksen seuraamiselle haettiin kokoajan. Kaikkialla täysin pilvistä. Ainoa selkeä alue olisi ollut 750 kilometriä länteen, joten sinne olisi mahdotonta ehtiä liikkumaan. Päätimme jäädä huoltoasemalle kokemaan edes sitten kansainvälistä tunnelmaa, jos mitään muuta ei kerta nähdä.
Ensimmäisen kerran toivo heräsi kahdeksan maissa, kun aurinko hetken aikaa porotti pilvien läpi. Hetkeä myöhemmin se katosi kuitenkin takaisin paksuun pilvimassaan. Mitä lähemmäksi h-hetkeä kello kiisi, sitä huonommaksi keli kävi. Puolisen tuntia ennen täydellistä vaihetta alkoi satamaan vettä! Tässä vaiheessa oli jo selvää, että homma on menetetty ja tässä nähtiin pelkkä osittainen pimennys muutamien sekunttien ajan.
Kuitenkin pari minuuttia ennen toista kontaktia aurinko tuli näkyviin pilviverhon läpi! Näimme täydellisen vaiheen alun ja meidän kaikkien todella valtavaksi hämmästykseksi Auringon korona leimahti esiin pilvistä huolimatta! Tämä on sinäänsä todellakin ihme, koska tällaisessa pitkässä auringonpimennyksessä Aurinko on suhteellisen kaukana maasta ja Kuu vastaavasti hyvin lähellä Maata, jolloin Kuu peittää suurimman osan Auringon koronasta, eikä sen kirkkaus ole kuin hädin tuskin täysikuun luokkaa. Täyden vaiheen jatkuessa korona katosi välillä pilvimassojen sekaan tullen taas uudelleen ja uudelleen esiin. Loppuun näimme vielä kolmannen kontaktin ja noin minuutin ajan uudelleen esiin tulevaa auringonsirppiä. Tämän jälkeen pilvet taas vyöryivät eteen, eikä Auringosta ole ollut sen jälkeen tietoakaan. Tässä maassa todellakin kaikki on mahdollista!
Paluumatkalla Suzhouhun ajoimme suoraan pohjoisesta tulevien ukkospilvien alle ja näimme melkoisen salamanäytelmän. Vettäkin tuli “muutama” millimetri.
Palataan vielä pimennyksen vaiheisiin. Oli todella hienon näköistä kuin noin 15min ennen täydellistä vaihetta (peitto noin 80%) kaikki värisävyt alkavat muuttumaan hyvin metallisiksi. Samoin myös kuinka samalla hetkellä kun täydellinen vaihe alkaa tulee täysi pimeys. Harmittavasti tosin tämä aiheutti kaikkien katuvalojen syttymisen, joka söi pimeysefektiä melkoisesti. Itse olin havaitsemassa huonossa paikassa, enkä harmittavasti nähnyt Kuun varjon tulemista pimennysalueen päälle mutta onneksi ainakin muutamat matkaseuralaisemme saivat sen videoitua.
Marraskuussa 2012 sitten yritetään uudestaan toivottavasti paremman sään vallitessa Australiassa.