Sikhote-Alin-meteoriitti

Jatketaan rautameteoriiteilla ja myöskin niiden alaluokkaa oktahedriittejä. Kemialliselta jaoltaan tämä meteoriitti kuuluu luokkaan IIAB.

Tämä rautameteoriitti on käytännössä jokaisen kokoelman kulmakivi, sillä se on oppikirjaesimerkki siitä, miltä rautameteoriitti näyttää. Tämä yksilö on kokonainen kivi, kauniilla ehjällä sulamiskuorella. Eli se on todennäköisesti hajonnut irti päämassasta sen osuessa ilmakehään.

Sikhote-Alin-meteoriitti

Sikhote-Alin-meteoriitti

Virallinen nimi: Sikhote-Alin
Sijainti: Sikhote-Alin-vuoret, Siperia, Neuvostoliitto
Löydetty massa: >28 tonnia
Nähty putoaminen: Kyllä
Pudonnut: 12.2.1947, kello 10:38
Löydetty: 1947
Luokitus: Karkea Oktahedriitti (IIAB)
Massa: 11,8 g

Silminnäkijähavaintojen mukaan meteoriitti tuli pohjoisesta, noin 15 astetta koiliseen ja se oli aurinkoa kirkkaampi. Meteoriitin aiheuttama kuurouttava ääni oli havaittavissa yli 300 kilometrin etäisyydeltä putoamisalueesta. Taivaalle se jätti yli 30 kilometriä pitkän savuvanan. Meteoriitin nopeus oli 14,5 kilometriä sekunnissa ja ilmakehään saapuessaan se alkoi hajoamaan palasiksi. Palasten ryhmä kuitenkin putosi yhdessä ja saavuttaessaan noin kuuden kilometrin korkeuden, isoin päämassa hajosi hyvin väkivaltaisessa räjähdyksessä. Alas se satoi kirjaimellisesti tulipallosuihkuna. Tämä tekee Sikhote-Alinista yhden kirjoitetun historian aikana tapahtuneista ilmiömäisimmistä meteoriitin putoamisista.

Meteoriitin palaset tippuivat noin 1,3 neliökilometrin kokoisen ellipsin muotoiselle alueelle, jonne muodostui yli 120 meteoriittikraateria. Parhaimmillaan meteoriitin palasia on löydetty jopa lähialueiden puista. Ilmakehään osuessaan meteoriitilla oli massaa noin 100 000 kiloa, josta laskennallisesti maahan asti tuli noin 23 000 kiloa mutta löytöjä on arviolta tehty jo 28 tonnin edestä.

Koostumukseltaan Sikhote-Alin on 93% rautaa, 5,9% nikkeliä, 0,42% kobolttia, 0,46% fosforia ja 0,28% sulffaattia. Sen ollessa karkea oktahedriitti, siinä esiintyvä Widmannstättenin kuvio on viivanleveydeltään noin senttimetrin luokkaa. Joten pienemmistä meteoriiteistä, ei halkaistuna välttämättä voi erottaa minkäänlaista kristallirakennetta.

Sikhote-Alinista on löydetty kahdenlaisia palasia, joista yleisimpiä ovat niin kutsutut srapnellit, eli roiskaleet. Ne syntyivät painavan massan törmätessä jäiseen maahan. Harvinaisempi löydös on taas tämän kaltaiset kokonaiset kivet, jotka voivat olla pinnaltaan sileitä tai sulamiskuoressa voi esiintyä regmaglyptiittiä, eli sormenjälkimäistä kuviota. Nämä “sormenjäljet” syntyivät ilmakehän aiheuttaman kitkan sulattessa meteoriittia.

Edelliset:
Muonionalusta-meteoriitti (Rautameteoriitti, oktahedriitti, IVA Of)
NWA 1664 -meteoriitti (Kivimeteoriitti, akondriitti, , howardiitti)
Nakhla-meteoriitti (Kivimeteoriitti, akondriitti, mars-meteoriitti, nakhliitti)
Tissint-meteoriitti (Kivimeteoriitti, akondriitti, mars-meteoriitti, shergottiitti)
NWA 4483 (Kivimeteoriitti, akondriitti, kuu-meteoriitti)
Chelyabinsk (Kivimeteoriitti, kondriitti, LL5)

Bookmark the permalink.

Comments are closed.